JO KUUKAUSI TÄÄLLÄ!

NIAGARA FALLS ! (kuva ei siis ole minun ottamani)

VAU! Tänään tajusin, että oon ollu täällä jo yhden KUUKAUDEN! Kuulostaapa paljolta : ) 9 kuukautta vielä jäljellä, ja odotan innolla mitä näillä kuukausilla on minulle tarjota. Paljon on ehtinyt tapahtua tämän yhden kuukauden aikana : )

Olen saanut lisää kavereita, ja alkaa tuntua että olen osa jengiä. Perjantaina meen ystäväni Gianan kanssa homecoming-futsimatsiin kattomaan, millasta on TRUE AMERICAN SPIRIT! Toivottavasti silloin ei sada, koska nämä muutamat päivät on ollu todella harmaita ja sateista. Puut on alkanu ihan pikkusen punertaa ja muuttaa vihreään väriään. Kyllä se syksy sieltä tulee, hitaasti mutta varmasti! : ) Ootan jo innolla talvea, vaikka hostäitini onki varoitellut pahoista lumimyrskyistä ja paukkuvista pakkasista. Tosin, suomalaiselle tuollaiset pakkaset on ihan piece of cake, eikö? ; )

Viime viikonloppuna Melissan (hostäidin) isä oli täällä kylässä. Rich (Richard) oli työskennellyt monta vuotta armeijassa, mutta ei ollut todellakaan mikään vakava mies! Tarinoita ja juttuja riitti niin että istuttiin yön pikkutunneille asti kuuntelemassa.
Käytiin myös syömässä China Buffeessa, ja täytyy sanoa, että makuhermot tanssi valssia! Sieltä löyty vaikka minkälaisia herkkuja: sushia (!!!!!!!), pekingin ankkaa yms. Pakko mennä sinne uudestaan! Tosin oli pieniä vaikeuksia nousta seisomaan sen jälkeen, kun oli syöny niin paljon : D

Käytiin myös ekaa kertaa shoppailemassa, ja voin sanoa että huusin HALLELUJAA kun näin kenkäkaupan. Täällä on nimittäin sellaisille kanoottijaloille kenkiä, kun mulla. Löysin aivan mahtavat korkokengät, bootsit ja ballerinat ja makso noin 80 dollaria ( jos olisin ostanu vastaavat kengät Suomesta, olisin varmasti joutunu pulittamaan niistä yli 100 euroa! ). Kävin myös eilen ekaa kertaa yksin ruokakaupassa, ja en siis todellakaan saanu outoja katseita, kun juoksentelin pitkin ruoka kauppaa innosta hihkuen. Täällä on nimittäin kaikkea todella mielenkiintoisia juttuja, esimerkiksi karkkihyllyssä ei tunneta sanaa pieni karkkipussi. Yritin löytää kaikista pienintä, ja pienin minkä löysin paino 250 grammaa. Että sellaista. Niin ja lisäksi en saanu tehdä mun ostoksiakaan rauhassa ku kaikki ihmiset vaan pällisteli. En tiedä miksi, mietin onko mulla ripsarit poskilla, parsaa hampaiden välissä tai jotain. On ne ihmiset vähän hassuja... : )

Ensi viikolla NIAGARA FALLSSSSSsssssssSSSss!!!!!!
Ilmottauduin siis YFU:n järjestämällä Niagara Falls tripille : ) perjantaina en mene kouluun, sillä bussi lähtee todella aikaisin kohti Buffaloa. Can't wait !

Yritän kirjotella ASAP!
Greetings from the US ! : )

Koulua... koulua... koulua...

Noniin, nyt on taas aika kirjotella uusi päivitys! :)

Viime viikonloppuna oli YFU:n järjestämä orintaatioleiri etelä-Massachusettsissa. Tapasin paljon uusia, mahtavia ihmisiä eri puolelta maailmaa, mm. Pakistanista, Etelä-Koreasta, Tanskasta ja Saksasta. Yhtään suomalaista en kyllä bongannut, mikä oli pieni pettymys.
Leirillä opetettiin kulttuurien monenlaisista eroista, miten tulee käyttäytyä, vaihto-oppilaiden säännöt jne. Luennot oli ihme kyllä KIINNOSTAVIA! Lähdimme matkaan perjantaina n. klo 18 aikaan, yövyimme Siyingin kanssa aluevalvojamme kotona. Sieltä jatkoimme lauantai-aamuna matkaa japanilaisen vaihto-oppilaan Erinin kanssa kohti etelä-Massachusettsia. Kun saavuimme paikalle, esittelimme itsemme muille vaihtareille (ja he esitteliviät itsensä) ja aloitimme luennot. Illalla menimme syömään ravintolaan (buffee-tarjoilu!), ja ruoka oli MAHTAVAA! Sen jälkeen suuntasimme keilaamaan, mikä osottautui hiukan haasteelliseksi täysin vatsoin. Paras pistemääräni oli kuitenki 141 pistettä, ja päihitin sillä monet :)
Sunnuntaina luennot jatkuivat, ja noin klo 13 isäntäperheet saapuivat ja heillekkin pidettiin muutamat luennot. Sillä välin me pelasimme muiden vaihtareiden kanssa amerikkalaista jalkapalloa talon lähellä olevassa puistossa. Monet isäntäperheet toivat mukanaan monenlaisia ruokia, joita saimme maistella! Ja oli muuten tosi hyvää :)

Koulu on alkanut tulla jo hieman haasteellisemmaksi. Tällä viikolla minulla tulee olemaan vielä englannin, bilsan ja historian pistarit, tänään oli matikan pistari. Kaikki muut aineet, paitsi englanti, sujuu mahtavasti. Englanti on haasteellista, koska siellä on niin paljon vaikeita sanoja, ettei herran jestat Erkkikään ymmärrä!
Pistarit on todella rasittavia, koska niitä on JOKA VIIKKO! Suomessa niitä on ehkä kerran 3 viikossa, jos edes sitäkään. Pistarit on kyllä helppoja, mut olisi kiva viettää ilta niin, ettei tarvitse miettiä Amerikkalaisia kolonialisteja ja miten sanotaan ranskaksi "hän on lyhyt" (il/elle est petit/petite).

Säät ovat täällä edelleen melko lämpimiä. Huomenna pitäisi olla jopa +30°c mittarissa. Toivoisin jo, että tulisi syksy ja säät kylmenisi, niin pääsisi pukeutumaan mukavan lämpimästi :)

Terveisiä Suomeen!

P.s. Pakko vielä mainostaa mun valokuvausblogia! Oon valokuvauskurssilla koulussa, ja teemme blogia kaikista parhaimmista kuvistamme. Mun mahtavaa valokuvaajan urakehitystä voi seurata osoitteesta

www.inesiskanius.wordpress.com

:)

Bagelseja ja autoja!

Maailman parhaita bagelseja! Ja toi mangojuoma oli myös aivan mahtavaa!

Taas on kuullemma kulunu vähän liian pitkä aika siitä ku apdeittasin blogin. Aina ei voi olla paljon kerrottavaa :D
Joten, nyt on tosiaan pitkä kouluviikko takana päin, ja melkein myös viikonloppu. Kouluaineet ovat melko helppoja, samoin pistarit. Sain U.S. historian pistarista täydet, samoin ranskan pistarista. Se ei oikeasti ole vaikeaa! Tänään pitää vielä viimeistellä historian ja valokuvaus-kurssin tehtävät (huomenna päästän kuvaamaan!).

Eilen leivoimme chocolate chip cookieseja ainakin 150! Ja voin sanoa, että on aika hyviä : ) Niiden lisäksi söimme paljon tachoja, jotka olivat aivan MAHTAVIA! Kävimme myös ostamassa minulle kännykän, jota voin käyttää täällä (SE ON NOKIA!!!).

Kävimme tänään hoitamassa Melissan autoasioita. Emme oikein mahdu Siyingin kanssa Melissan truckiin (avolava auto), ja hän on muutenkin ajanut sitä 18 vuotta (auton nimi on Henry)! Amerikkalaiset autonmyyjät ovat kyllä aivan omaa laatuaan... Autojuttujen lisäksi, kävimme syömässä backelsejä, jotka olivat aivan MAHTAVIA! Eikä siinä vielä kaikki! Kävimme myös museossa, ja aiheena oli tilkkutäkit. Melissa siis harrastaa tilkkutäkkien tekemistä, ja on harrastanut sitä jo moooooonta monta vuotta. Hän on tehnyt upeita töitä : )

Yritän laittaa uutta tekstiä tulemaan niin pian kuin pystyn!

P.s. Amerikkalaiset ruokakaupat on V-A-L-T-A-V-I-A-!

Kuulumisia!

Hmmm, kuinkakohan pitkä aika viime päivityksestä on? Kolme... ehkä neljä? Anyways, tässä on tapahtunu paljon kaikenlaista lyhyen ajan sisään, joten istukaahan tukevasti tuoleissanne!

Torstaina oli tosiaan ensimmäinen koulupäivä. Koulumme on JÄTTIMÄINEN, yhteensä kolme suurta rakennusta, jotka ollaan kytketty yhteen siltojen avulla (silloissa on katokset jne.). Luokkia on aivan tarpeeksi jotta minä eksyn koko ajan. Saan olla koko ajan kyselemässä neuvoa oppilailta. Torstaina valitsin myös oppiaineet, joita tulisin opiskelemaan nyt syksyllä, että keväällä. Aineet ovat: valokuvaus, matematiikka (geometria), englanti, ranska (lyhyt), U.S. historia, biologia sekä terveystieto. Todelliset tunnit alkavat vasta tiistaina, sillä huominen (eli maanantai) tulee olemaan vapaapäivä. Huomenna mennään ostamaan vielä viimeisiä koulutarvikkeita koulua varten (yllättävää!), eli notebookseja yms. : )

Tänään kävimme myös New Hampshiressä, Vermontissa. Kyseessä oli Melissan (hostäidin) ja hänen parhaan ystävänsä Ruthin vuosittainen automatka. Kävimme muun muassa King Arthut-nimisessä leipomopaikassa, jossa myytiin todella monipuolisesti leipomokamoja (oli pinkkiä, mustaa, vihreää, punaista ja keltaista sokeria yms. hauskaa).
Vermont ei todellakaan ole sellainen iso kaupunki kuin ensin luulin. Ensinnäkin, luonto New Hampshiressä on aivan samanlaista kuin Suomen lapissa!!! Siellä oli paljon vuoria ja havupuita ja lehtipuita ja yms. Vain porot ja kuuset puuttuivat.
Matkamme jatkui King Arthur's-leipomomestasta Vermont's Country Shop-nimiseen paikkaan. Siellä myytiin kaikenlaista kamaa, esim. villapaitoja, karkkia, astiastoja. Lisäksi siellä myytiin vanhoja leluja, jotkut jopa vuodelta 1960!
Kävimme myös syömässä ruokapaikassa nimeltä AppleBee's. Ruoka oli oikein TRUE AMERICAN FOOD! Kaikki oli uppopaistettua, annokset isoja. Sieltä paikasta ei voinut lähteä tyhjin vatsoin.

Olimme myös rock-konsertissa, joka järjestettiin lauantaina täällä Lowellissa. Täällä päin on ulkoilmakonsertteja toukokuusta aina syyskuun loppuun saakka. Konsertti oli todella hyvä (vaikka välillä satoikin kaatamalla), esiintyjä mukaansatempaava. Olin kuitenkin "hiukan" väsynyt, joten päätin nukahtaa kesken esityksen. Ei sillä että se konsertti olisi ollut huono.

(kuva ylhäällä on otettu Vermontista!)

Täällä ollaan!

Täällä ollaan, ja vielä yhtenä kappaleena!

Matka kesti yhteensä 13 tuntia, ja ihan hyvin meni. Meitä lähti tosiaan 4 suomalaista matkaan, ja selvittiin loistavasti Frankfurtin kentältä Chicagoon! : ) "Hieman" väsynyt olo, kulttuurishokki ja koti-ikävä painaa niskaan. Käytiin tänään kirjauttamassa mut sisään kouluun, ja käytiin illalla baseball-matsissa! Hauskaa oli : ) siellä tarjoiltiin varmaan ainakin 2 kg hot dogeja ja törkeen kokosia nacho-annoksia. Amerikkalaiset on TODELLA mukavia ja sitäkin enemmän kiinnostuneita Suomesta. Ja kuullemma Jenkki-purkka on hyvää (siis se suomalainen)!

Sää on aika ikävä suomalaiseen makuun. Joka päivä +34- +38 astetta, aurinkoista ja kosteaa. Perjantaina tänne tulee kuullemma hurrikaani. Veti kyllä vähän sanattomaks, mutta toivottavasti tukka ei lähe päästä.

Meillä on perjantai ja maanantai vapaita, ja huomenna menen ensimmäistä kertaa kouluun! Wou.... pelottavaa! Kielikin on lähteny sujumaan jotenki, vaikka välillä kuullemma mun lausuminen on hauskan kuuloista. Sen takia on tullu muutamia väärinkäsityksiä. : D

Lauantai-iltana mennään rock-konserttiin, esiintyjä kyllä jäi hieman epäselväksi. Sunnuntaina sitten automatka Vermontiin, New Hampshireen! Niin paljon nähtävää ja opittavaa ja shoppailtavaa! : )

Kuulette minusta vielä!

P.s. kertokaahan Suomen kuulumiset!